TYTTÖPOIKATYTTÖPOIKATYTTÖ - neljä transnuoren tarinaa Suomesta

Vuonna 2016 101 alaikäistä suomalaista nuorta ja lasta haki apua Setan Transtukipisteestä. Apua tarvitsevista 17 oli 0-6 -vuotiaita ja heidän perheitään ja 84 kappaletta 7-17 -vuotiaita.

Suomessa avun saaminen ei ole kuitenkaan helppoa.

Transtukipiste työskentelee äärirajoillaan, perheet syyttävät sairaaloiden transpoliklinikoita mielivallasta ja keväällä 2017 perustettu transperheitä tukeva yhdistys yrittää ajaa translain muutosta.

Suomalaisille translapsille ja -nuorille halutaan hyvä lapsuus, oikeus saada hormonihoitoja ja terapia-apua asiaan perehtyneiltä psykiatreilta sekä kieltää pakkosterilisaatiot. Suomessa kun on pakko suostua sterilisoitavaksi jos haluaa korjata sukupuolensa.

Transnuorten perheet kokevat että Suomessa on vielä liian vähän tietoa siitä miten hoitaa ja kohdata transnuori - oli sitten kyseessä lääkäri, psykiatri, poliitikko tai transnuoren sukulainen.

Harva on kohdannut transnuoren kasvotusten ja kun tietotyhjiössä eläneessä perheessä 11-vuotias nuori kertoo vanhemmilleen, että hän uskoo syntyneensä väärän sukupuolen ruumiiseen, perhe on välittömästi kriisissä.

Onko kyseessä ohimenevä vaihe, roolileikki? Hakeeko lapsi huomiota? Johtuuko tämä vanhempien väärästä kasvatustavasta? Onko joku laittanut hullun ajatuksen lapsen päähän? Pitäisikö lapsi pakottaa pysymään syntymäruumiinsa roolissa vai hakea hormonihoidot ulkomailta - Suomessa kun niitä ei anneta alle 18-vuotiaille? Miten vaarallisia sukupuolen korjausleikkaukset ovat? Mitä jos lapsi muuttaakin mieltään myöhemmin? Saisiko murrosiän pysäyttävillä blokkereilla lisää harkinta-aikaa?

TYTTÖPOIKATYTTÖPOIKATYTTÖ -näyttelyssä kerrotaan neljän suomalaisen transnuoren tarinat heidän itsensä ja heidän perheidensä kertomina. Ajatus näyttelystä lähti liikkeelle valokuvaaja Nina Doddin omasta ensireaktiosta kun hän kuuli tuttavaperheensä alle 10-vuotiaan pojan ilmoittaneen että hän on tyttö ja alkoi pitämään hametta ulkona.

Tyrmistys, epäusko siitä että näin nuori lapsi pystyisi olemaan varma asiasta ja huoli lapsen turvallisuudesta vaihtuivat pian haluun ymmärtää mistä on kyse. Haluun herättää keskustelua asiasta ja helpottaa tilannetta kun infotyhjiö seuraavan kerran kohtaa suomalaisen transnuoren.

VALOKUVAAJA NINA DODD
Nina aloitti uransa lehtikuvaajana vuonna 1995 ja on 23 vuoden aikana tehnyt laajalti lehti-, yritys- ja yksityiskuvauksia.

Vuonna 2016 Nina toteutti ensimmäisen dokumentaarisen valokuvanäyttelynsä. Ajatus ei-kaupallisen projektin tekemisestä iti pitkään ja halu kertoa tarinoita jotka herättäisivät ajatuksia ja tunteita - ja parhaimmillaan avartaisivat katsojien maailmankuvaa, vahvistui vuosi vuodelta.

Brondaan vuonna 2016 avatun Kellarigallerian avajaisnäyttely YKSI TARINA kertoi rintasyöpään sairastuneen Bucks Fizz yhtyeen laulajan Louise Doolanin ja hänen perheensä selviytymistarinan, joka päättyi Louisen kuolemaan. Näyttely esiteltiin myös Louisen kotikaupungissa Mineheadissä, Iso-Britanniassa.

Samana vuonna Nina esitteli toisen dokumentaarisen näyttelynsä Helsingin Konst galleriassa nimeltä GINGER STORIES, joka kertoi punatukkaisiin kohdistuvasta rasismista Iso-Britanniassa. Näyttely esiteltiin myös Lontoossa Red Head Day tapahtuman yhteydessä.

Brondan Kellarigalleriassa nyt esiteltävä TYTTÖPOIKATYTTÖPOIKATYTTÖ on Ninan kolmas yksityisnäyttely.

Nina on asunut vuodesta 2011 Iso-Britanniassa perheensä kanssa ja kuvaa sekä Iso-Britanniassa että Helsingin studiollaan Ullanlinnassa.